Aitoa rakkautta kristinuskossa

Reilu viikko sitten Yle uutisoi papista Kai Sadinmaasta, joka vihki keväällä Helsingissä 1.3.2017 sateenkaariparin ja on nyt saanut rangaistukseksi vakavan moitteen. Kyseessä on siis ensimmäinen sateenkaariparin vihkiminen Suomessa. Sadinmaan mukaan hänelle oli heti selvää, että hän tulisi vihkimään sateenkaaripareja. Sadinmaa myös toteaa todella osuvasti sateenkaariparien vihkimisestä: ” Mikä oikeus meillä on kirkkona ja pappeina kieltää siunaus niiltä ihmisiltä, jotka haluavat sitoutua keskenään ja vahvistaa rakkauttaan kaikilla mahdollisilla tavoilla?” (Yle uutiset, Johan Jaakkola 11.03.2017.)

Sadinmaa myös pohtii sitä, tullaanko vielä joskus Suomen kirkossa hyväksymään samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon: ” Joidenkin tulkintojen ja käsitysten mukaan nykyinen kirkkolaki jo oikeastaan sallii samaa sukupuolta olevien vihkimisen, eikä asiasta tarvitsisi tehdä erillistä päätöstä. Kirkkolaissa ei puhuta sukupuolista, vaan puhutaan kihlaparista ja edellytetään kirkon jäsenyyttä ja rippikoulun käymistä. Eli päinvastoin ajateltuna, vihkimisen kieltäminen olisi edellyttänyt näiden tulkintojen mukaan kirkolliskokouksen päätöksen. Nämä samaa sukupuolta olevien vihkimiset tulevat jatkumaan. Meitä on sen verran porukkaa, jotka emme lopeta tätä. Kirkon on pakko vastata jotenkin ja tehdä asiaan jonkinlainen järjestely.” (Yle uutiset, Johan Jaakkola 11.03.2017.)

Miten sitten toteutuu kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky, kun kirkko ei hyväksy sateenkaariparien vihkimistä? Rakkauden kaksoiskäskyn mukaan ihmisen tulisi rakastaa Jumalaa koko sydämestä ja lähimmäistä niin kuin itseään ja kultainen sääntö taas kehottaa, että minkä tahdotte ihmisen tekevän teille, tehkää se heille. Eikö tämä kaikki ole hyvin ristiriitaista? Jokainen ihminen tulisi hyväksyä ja kaikkien pitäisi saada tasa-arvoista kohtelua mutta näin ei kuitenkaan tapahdu.

Tällä hetkellä kirkko voi vain siunata sateenkaariparit. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pappi voi rukoilla parisuhteen puolesta. Kysyimme myös erään seurakunnan työntekijän mielipidettä ja hän kertoi kirkon avioliittokäsityksen pohjautuvan Raamattuun. Sehän toki on selvää, että kirkon avioliittokäsitys pohjautuu Raamattuun mutta itse ajattelisin, että Raamattua voi tulkita monella tavalla. Voiko siis pappeja rangaista sateenkaariparien vihkimisestä, jos he tulkitsevat Raamatun ajatusta erillä tavalla?

Professori emerita Eila Helander esittää piispainkokouksen selonteossaan, että kirkko tulevaisuudessa sallisi pappien vihkiä homopareja. Helanderin selvityksessä kirkko ei luopuisi voimassa olevasta avioliitto-opetuksestaan vaan loisi sen rinnalle rinnakkaiskaistan, jota pitkin samaa sukupuolta olevat voisivat päästä alttarille.

”Ideana tässä selonteossa on se, että kirkko ei muuttaisi nykyistä avioliitto-opetustaan ja käytäntöään, mutta samalla tehtäisiin selkeä päätös siitä, että eri tavalla ajattelevat voisivat vihkiä homopareja.” – piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

Mallin mukaan kenenkään ei olisi pakko vihkiä homopareja, mutta kirkon pitäisi virallisesti tunnustaa, että myös homoparien vihkimiselle on teologisia perusteluita. Tämä on käytännössä melko ristiriitainen fraasi, koska jo nyt käytännössä papit vihkivät homoja piispojen antamista ohjeista huolimatta. Lisäksi kun peilaamme esimerkiksi Norjaan, jossa kirkko on hyväksynyt samaa sukupuolta olevien vihkimisen, nousee esille kysymys kirkon yhtenäisestä kannasta ja kirkon instituutiosta. Jos keskitymme vain kirkon omaan kantaan emmekä lakeihin, niin olemmeko me Suomalaiset kykeneväisiä määrittämään miten kirkossa tulisi toimia?

Kun lähdemme miettimään kriittisesti kirkon ydintä, saavumme kysymyksen äärelle siitä, onko kirkolla ylipäätään oikeus vihkiä ihmisiä. Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen on esittänyt, että kirkko voisi välttyä hankalilta ristiriidoilta, jos se sukupuolineutraalin avioliiton tullessa voimaan luopuisi oikeudestaan vihkiä.

Helanderin selvityksessä tuodaan ilmi, että edes kaikki kirkkoon kuulumattomat eivät kannata sitä, että kirkko luopuisi avioliittoon vihkimisoikeudesta. Suomalaisista vain 18 prosenttia kannattaa kirkon vihkioikeudesta luopumista. Kirkon jäsenistä vain 11 prosenttia kannattaa vihkioikeudesta luopumista.

Lähteet: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/piispainkokouksen-selvitys-kirkon-sallittava-homoille-oma-vihkiminen

Homoavioliitto tai samaa sukupuolta olevien avioliito tarkoittaa nimensä mukaan samaa sukupuolta edustavien kesken solmittua virallista avioliittoa. Avioliitto on lainsäädännössä alunperinsäädetty kuuluvan vain eri sukupuolta edustaville pariskunnille. Tästä syystä homoavioliitto on vielä monessa maassa laiton, kuin myös Suomessa aiemmin. Samaa sukupuolta olevien avioitumista puoltavaa lakia kutsutaan sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi, Suomessa se tunnetaan myös nimellä tasa-arvoinen avioliittolaki. Suomessa eduskunta hyväksyin lain joulukuussa 2014, kiivaan kansalaisaloitteen voimin. (Eduskunta.fi, 2014)

Tasa-arvoisen avioliiton hyväksymistä syntyi myös Aito avioliitto -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena kumota hyväksytty lakimuutos. Vuoden 2014 lopulla hyväksytty tasa-arvoinen avioliittolaki on toistaiseksi ainoa eduskunnalle luovutettu kansalaisaloite, joka on johtanut ajettuun lakimuutokseen. Se on myös ainoa, johon on tehty merkittävä vasta-aloite.

Tasa-arvoisesta avioliitosta on ollut keskustelua mediassa paljon, ja tulee varmasti vielä olemaan. Mielipiteitä on puolin ja toisin. Niin vastustavia kuin puoltaviakin. Arvostetaan ihmisen pyyteetöntä rakkautta toista ihmistä kohtaa sekä halua viettää loppuelämänsä toisen kanssa, laillisesti. Myös vanhoja perinteitä kannattavat nostavat esille varsinkin uskonnolliset seikat. Kirkko on ollut isossa roolissa tasa-arvoisen avioliiton etenemisessä.

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ota kantaa uskonnollisten yhdyskuntien vihkimiskäytäntöön. Se koskee pelkästään siviilivihkimistä. Lain muutoksella ei ole suoraa vaikutusta kirkon vihkimiskäytäntöihin, sillä evankelisluterilaisen kirkon omien määräysten mukaan papin tulee toimittaa vihkiminen kirkkokäsikirjan mukaan.

Kirkon tämän hetkinen ohjeistus sallii vain rukoilun samaa sukupuolta olevan parin kanssa ja heidän puolestaan. Avioliittoon vihkiminen tai siunaaminen ei ole todennäköistä pitkään aikaan.

”  Papin on toimittava kirkon olemassa olevan käsikirjan mukaan, ja siitä ilmenee, että avioliitto on kirkon kannan mukaan miehen ja naisen liitto. Siksi papin ei pidä ryhtyä vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja ilman oman kirkkonsa valtuutusta” – Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

On puhuttu siitä, kuinka kirkon sisällä on nyt ja tulee olemaan jatkossakin olemaan paljon erilaisia kantoja samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Piispa Matti Revon mukaan hän ei kuitenkaan itse usko omavaltaisuuteen, eikä pappien ole hänen mukaansa viisasta toimia vastoin kirkon kantaa. Tästä kuitenkin voidaan, ja ollaankin eri mieltä sillä MTV Uutisten tietojen mukaan ainakin toistakymmentä pappia Helsingissä aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, kun uusi laki tulee voimaan.

Erilainen suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon arvellaan jakavan kirkkoa voimakkaasti eri puolilla Suomea.

Puhutaan siitä, kuinka Luterilaisen kirkon avioliittokäsitys määritellään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Missään niistä ei mainita, että kirkollinen avioliitto kuuluu vain eri sukupuolta oleville pareille. Kirkkokäsikirjassa puhutaan kuitenkin sulhasesta ja morsiamesta.

Tasa-arvoista avioliittoa on pidetty kirkolle uudistumisen paikkana. Kirkon sisäinen keskustelu ja muutospaineet nähdään myönteisenä asiana.

” Näen, että tässä olisi uudenlaisen kirkollisen elämän koeponnistus. Nyt meillä olisi tuhannen taalan paikka, nyt meillä olisi mahdollisuus näyttää miten kirkon ykseys ja yhtenäisyys käytännössä toimii” – Pastori Jussi Raine

Vastaisuutta perustellaan paljon biologisilla argumenteilla, esimerkiksi kuinka pareilla ei ole mahdollista saada yhteisiä lapsia. Kuitenkaan tämä ei voi olla kriteerinä, sillä on monia heteropareja, joilla tilanne voi myös olla sama. Tulisiko biologiset seikat unohtaa ja keskittyä rakkauteen, arvostaen sitoutumista, jonka naimisiin menevä pariskunta on valinnut?  Ihmisten rakkaus ja sitoutuminen toinen toisiinsa ja yhteiseen elämään tulisi olla se kirkkain asia. On vihittävä pari samaa sukupuolta tai ei.