Homoavioliitto tai samaa sukupuolta olevien avioliito tarkoittaa nimensä mukaan samaa sukupuolta edustavien kesken solmittua virallista avioliittoa. Avioliitto on lainsäädännössä alunperinsäädetty kuuluvan vain eri sukupuolta edustaville pariskunnille. Tästä syystä homoavioliitto on vielä monessa maassa laiton, kuin myös Suomessa aiemmin. Samaa sukupuolta olevien avioitumista puoltavaa lakia kutsutaan sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi, Suomessa se tunnetaan myös nimellä tasa-arvoinen avioliittolaki. Suomessa eduskunta hyväksyin lain joulukuussa 2014, kiivaan kansalaisaloitteen voimin. (Eduskunta.fi, 2014)
Tasa-arvoisen avioliiton hyväksymistä syntyi myös Aito avioliitto -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena kumota hyväksytty lakimuutos. Vuoden 2014 lopulla hyväksytty tasa-arvoinen avioliittolaki on toistaiseksi ainoa eduskunnalle luovutettu kansalaisaloite, joka on johtanut ajettuun lakimuutokseen. Se on myös ainoa, johon on tehty merkittävä vasta-aloite.
Tasa-arvoisesta avioliitosta on ollut keskustelua mediassa paljon, ja tulee varmasti vielä olemaan. Mielipiteitä on puolin ja toisin. Niin vastustavia kuin puoltaviakin. Arvostetaan ihmisen pyyteetöntä rakkautta toista ihmistä kohtaa sekä halua viettää loppuelämänsä toisen kanssa, laillisesti. Myös vanhoja perinteitä kannattavat nostavat esille varsinkin uskonnolliset seikat. Kirkko on ollut isossa roolissa tasa-arvoisen avioliiton etenemisessä.
Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ota kantaa uskonnollisten yhdyskuntien vihkimiskäytäntöön. Se koskee pelkästään siviilivihkimistä. Lain muutoksella ei ole suoraa vaikutusta kirkon vihkimiskäytäntöihin, sillä evankelisluterilaisen kirkon omien määräysten mukaan papin tulee toimittaa vihkiminen kirkkokäsikirjan mukaan.
Kirkon tämän hetkinen ohjeistus sallii vain rukoilun samaa sukupuolta olevan parin kanssa ja heidän puolestaan. Avioliittoon vihkiminen tai siunaaminen ei ole todennäköistä pitkään aikaan.
” Papin on toimittava kirkon olemassa olevan käsikirjan mukaan, ja siitä ilmenee, että avioliitto on kirkon kannan mukaan miehen ja naisen liitto. Siksi papin ei pidä ryhtyä vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja ilman oman kirkkonsa valtuutusta” – Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.
On puhuttu siitä, kuinka kirkon sisällä on nyt ja tulee olemaan jatkossakin olemaan paljon erilaisia kantoja samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Piispa Matti Revon mukaan hän ei kuitenkaan itse usko omavaltaisuuteen, eikä pappien ole hänen mukaansa viisasta toimia vastoin kirkon kantaa. Tästä kuitenkin voidaan, ja ollaankin eri mieltä sillä MTV Uutisten tietojen mukaan ainakin toistakymmentä pappia Helsingissä aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, kun uusi laki tulee voimaan.
Erilainen suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittoon arvellaan jakavan kirkkoa voimakkaasti eri puolilla Suomea.
Puhutaan siitä, kuinka Luterilaisen kirkon avioliittokäsitys määritellään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Missään niistä ei mainita, että kirkollinen avioliitto kuuluu vain eri sukupuolta oleville pareille. Kirkkokäsikirjassa puhutaan kuitenkin sulhasesta ja morsiamesta.
Tasa-arvoista avioliittoa on pidetty kirkolle uudistumisen paikkana. Kirkon sisäinen keskustelu ja muutospaineet nähdään myönteisenä asiana.
” Näen, että tässä olisi uudenlaisen kirkollisen elämän koeponnistus. Nyt meillä olisi tuhannen taalan paikka, nyt meillä olisi mahdollisuus näyttää miten kirkon ykseys ja yhtenäisyys käytännössä toimii” – Pastori Jussi Raine
Vastaisuutta perustellaan paljon biologisilla argumenteilla, esimerkiksi kuinka pareilla ei ole mahdollista saada yhteisiä lapsia. Kuitenkaan tämä ei voi olla kriteerinä, sillä on monia heteropareja, joilla tilanne voi myös olla sama. Tulisiko biologiset seikat unohtaa ja keskittyä rakkauteen, arvostaen sitoutumista, jonka naimisiin menevä pariskunta on valinnut? Ihmisten rakkaus ja sitoutuminen toinen toisiinsa ja yhteiseen elämään tulisi olla se kirkkain asia. On vihittävä pari samaa sukupuolta tai ei.